89.9 kg

Ja siinäpä on paino pysynyt viime viikkoina, eli just alle 90 kg, välillä 88, jotain ja välillä 89, jotain. Mulla on kyllä sellainen olo koko ajan että maha on ihan hirveen iso, en tiedä mistä se johtuu. Oisko turvotusta? Tai alan tottua tähän olotilaani? En oo salilla käynyt pariin viikkoon koska oon ollu oudon paleleva ja ollu pikkasen lämpöä. Sellanen olo et tulisin kipeeks, mut en sit kuitenkaan oo tullu. Töissä olen ollut ja syönyt Panadolia. Kotona oonkin sit ollu ihan kuitti ja viikonloppuna tuli nukuttua 10 tunnin yöunia ja parin tunnin päiväunia lisäks. Tänään oli jo ihan kiva mennä töihin :) Ei siis mitään kovin kummallista elämässä. Huomasitteko muuten että Christina Aguilera oli vaihteeksi laihtunut? Olihan se hyvännäköinen, mutta niin se oli hiukan pyöreämpänäkin. Taas kerran jotenkin surullista että se koki tarpeelliseksi laihduttaa kun juuri huuteli kovaan ääneen että levy-yhtiön on parasta totutella tekemään töitä lihavan naisen kanssa. Ja vi**u kun en saa vieläkään lisättyä kuvia tänne. Piti laittaa kuva Aguilerasta mtv awardseista. Se ei todellakaan näyttänyt onnelliselta niissä kuvissa. Musta se näytti lähinnä siltä et pillahtaa ihan just itkuun. Onnistuisko toi sitten. En tiedä...

89,9 kg

Oho! Nyt pitääkin olla tarkkana. En missään nimessä halua että paino nousee yli 90 kilon, se on mun turvaraja. Mulla ei oo vatsa toiminut pariin päivään, kenties siksi on painokin noussut. Mitään merkitystä ei tietenkään oo sillä et viikonloppuna söin karkkia ja jätskiä niin et olin lievässä sokerikoomassa. Tänään kävin salilla ja ehdin sinne ennen suurinta ruuhkaa, mikä oli ihanaa! Koneisiin ei tarvinnut jonottaa ja sain tehtyä ohjelmani just niin kuin halusin. Huomenna taas uudestaan.

89,1 kg ja 88,5 kg

Eilen paino siis 89,1 ja tänään 88,5. Tuli sellainen olo aamulla et haluan mennä vaa´alle kun oli jotenkin niin kevyt olo. Onko mulla siis viikon aikana tullu kilo takaisin vai pudonnut 100 grammaa :P Mulla on uus aamupala: appelsiini! Niin uskomatonta, että yks appelsiini täyttää vatsan ja vielä pitää nälän poissa lounaaseen asti. Ainoo murhe on, että siinä ei oo proteiinia, mut kun se maistuu niiiiiin hyvältä, etten jaksa välittää. Ehkä välitän sitten kun proteiinipitoisuuteni on liian matala. Ei tästä syömisien tarkkailusta näytä ikinä pääsevän eroon, mukana kulkee koko loppuelämän, kävit leikkauksessa tai et! Tänään on silti hyvä päivä. Kävin eilen salilla, olo on kevyt ja menen salille myös tänään.

28.10. 88,6kg

Paino sit taas putos kun alkoi kyllästyttää se liiallinen makean syönti. Ehkä osansa oli myös sillä että aloin käydä enemmän salilla. Nyt on taas tsemppi päällä ja salille on ihana mennä. Salin jälkeen on niin euforinen olo, et sitä tosiaan suorastaan kaipaa. Oon nostanut painoja, ja tällä hetkellä teen samoilla painoilla kaikissa laitteissa, kuin ennen leikkausta. Alkaa olla normaali olo :) Normaali olo alkaa olla myös syömisten suhteen. Huonon itsetunnon omaavana läskinä tietysti vertailen itseäni muihin ja olen huomannut, että syön aika lailla saman verran kuin normaalipainoiset tuttavani. Paitsi että lounasta menee kyllä vähemmän. Aamupala mulla on samanlainen kuin muillakin, joskus jopa runsaampi. Lounaalla syön yleensä vähemmän kuin muut, mut saan kyllä vatsani täyteen. Välipala taas on samanlainen tai runsaampi kuin muilla. Perjantaina huomasin töissä et söin suklaata saman verran kuin muut. Kun iltapäivän kokouksessa oli tarjolla suklaata, se ei enää maistunut mulle eikä muille. Jotenkin kieroutuneen hyvä olo tuli siitä et huomasin olevani samanlainen kuin muut. Jotenkin se vaan tuntuu hyvältä olla normaali. Työkaveri muuten viime viikolla sanoi että hänen mielestään en ole lihava. Purskahdin melkein itkuun. Liikkuessa olen saanut ihania tuntemuksia. Salilla olo on vahva, kun saan nostettua isompia painoja kuin ennen. Kävelylenkillä tulee välillä olo kuin lähtisi lentoon, niin kevyeltä olo tuntuu, eikä hengästytä, eikä satu. Vähän samanlainen tunne kuin joskus lapsena leikkiessä ja juostessa kun tuntui että voi tehdä mitä vain ja pystyy mihin tahansa. Oli ketterä ja nopea ja juoksi kuin gepardi. Se tunne on ihana :)

89,6 kg

Oli eilen. Olen elänyt kuin possu sen jälkeen kun ravitsemusterapeutilla kävin. Tuin partiotyttöjen toimintaa ja ostin isän punssipallosia, äidin suklaapallosia, toffeeta ja tenavien toivekarkkeja + laivakarkit päälle. Viikko meni sit herkkuja syödessä, mut nyt alkaa onneks riittää :D On se kumma et ne herkut pitää saada tuhottua jos niitä vaan on. Voishan niiden antaa olla ihan rauhassa kaapissa, mut ei. Kävin eilen salilla. Kävin salilla myös tänään! Mietin että kun on sellaisia liikkeitä ja laitteita, joita on niiiiiin tylsä tehdä, että jospa en tekiskään niitä joka kerta, vaan jaan ne eri päiville. Niinpä siis viivyn salilla lyhyemmän aikaa, mutta käyn siellä useammin. Parina päivänä on tuntunut hyvältä, saas kattoo miten sit loppuviikosta, tai ens viikolla. Nyt mun päivärytmi on siis: Aamukävely, työt, iltapäiväkävely, sali ja klo 18 olen sit hommat tehny. Kauheen pitkäks ilta ei jää, mut katotaan nyt kauanko jaksan, ennen kuin alkaa syyllisyys soimata että pitäis olla enemmän kotona. Keskiviikko on mun vapaapäivä salilta, sillon käyn vesijuoksemassa, jos käyn. Saatan myös vetää lonkkaa. Liikkuminen tuntuu hyvältä ja musta on käsittämätöntä että liikun senkin verran kuin nyt liikun. Ja toisaalta on vaikea käsittää, et aiemmin en liikkunut juuri ollenkaan. Tai no, kävinhän mä salilla jo ennen projektin alkua. Vai onkohan tää projekti. Silloinhan tällä pitäis olla määritetty loppu, eikä mulla oo. No, en nyt parempaakaan sanaa keksi, joten puhun projektista. Tänään mietin että joskus oon ajatellut et onpa helppoa siinä kohtaa kun painoa on ylimääräistä enää 10 kiloa tai 5 kiloa jne. Mietin että nyt vois vetää sellasen nutriletkuurin ja pudottaa loput kilot pois ja sit olisin normaalipainossa. Mut ei mua huvita. En mä jaksa. Ihan sama. Mä elän elämääni ja jos paino putoo niin ihan jees. Jos ei putoo, niin ihan jees sekin.

Vuosipäivä! 88kg, eli pudotusta 45 kg.

Vuosipäivä oli eilen ja paino piti tietysti punnita silloin. Vaaka näytti 88 kg, eli tasan 45 kiloa vähemmän kuin lähtiessäni projektiin. Leikkauspäivän aamuna paino oli 111kg. Eilen oli ravitsemusterapeutin tapaaminen ja tänään kävin sairaanhoitajan vastaanotolla. Ravitsemusterapeutin käynnistä en paljon kostunut. (Mistä toi sanonta tulee?!??) Ruokavalio on aika lailla mallillaan, saan riittävästi proteiinia ja kasviksia menee sopivasti. Nesteitä menee myös riittävästi, eli kaikki okei. Ruokavaliossa on tietysti vielä kiristämisen varaa, mut en edelleenkään halua verenmaku suussa tavoitella jotain tiettyä ihannepainoa. Paino putoo jos putoo, mut en usko sen paljon tästä enää putoavan. Sairaanhoitajalla oli ihan kiva käydä, juteltiin joistakin muutoksista, joita tässä on vuoden aikana ollut ja opeteltu. Tulevan vuoden haasteisiin lukeutuu se, että vatsan täyttymisen tuntemus muuttuu. Nyt tulee täysinäinen olo ja sit täytyy pitää taukoa, vastaisuudessa täyttymisen tuntemus häviää ja siks on tärkeää huolehtia siitä et on riittävän pienet annokset. Mulla homma toimii aika kivasti, koska kotona syön usein leipälautaselta ja töissä on aina valmiit annokset / etukäteen suunniteltu ateria. Kävin muuten laivalla viikonloppuna ja sain alennusta kun näytin leikkauksesta kertovan lääkärintodistus korttini. Seisovassa päydässä söin oikeastaan kaikkea mitä halusin, mut tietysti pieniä annoksia ja todella hitaasti. Mitään en juonut. Paikalla oli myös lapsia, ja huomasin, että söin vähemmän kuin 10 vuotiaat. Ja ihan vuosipäivän kunniaksi kävin äsken juuri vessassa yökkäämässä. Söin lautasellisen lihakeittoa ja kauraleipää. Leipä oli hyvää, joten tein pari pientä viipaletta lisää. Kaikki hyvin tähän asti. Jälkiruuaksi otin sitten pienen määrän suklaata ja kului ehkä 15 minsaa kun alkoi maha olla tosi kipeä. Odottelin et kipu hellittää, mut sit tuli niin paha olo, että piti mennä vessaan ja yökkihän siinä tuli. Mua jopa hymyilytti koko tilanne. En nimittäin edes muista koska olisin viimeksi joutunut oksentamaan siksi et söin liikaa. Liikunta on tällä viikolla jostain syystä jäänyt. Olen kyllä tehnyt kävelylenkkejä, mut salireissu on tältä viikolta tekemättä. Ei oo vaan huvittanut. Katotaan josko ens viikolla sitten :)

88,4kg

Mielenkiintoinen juttu. Kun antaa hiukan löysää, eli n. kerran viikossa syö hiukan hyvää, esim. jäätelön, ni paino putoaa. Totaalikiellossa ei pudonnut. No paskanmarjat, sattumaahan se oli, mut kiva joka tapauksessa et ON pudonnut. Ei oo kovin palkitsevaa kieltäytyä ihan kaikista herkuista, eikä paino silti laske. Viikonloppuna olin kaupassa ja näin uuden domino maraboulevyn. Pitelin sitä käsissäni ja mietin miltä se maistuu. Varmaan ihan taivaallisen hyvältä. Sit mietin et jos ostan koko levyn, ni myös syön koko levyn. Niinpä laitoin sen takaisin hyllylle (kuvitelkaa!) ja mietin että maistan sitä sitten kun olen käynyt vuosikontrollissa. Voin vaikka ostaa levyn töihin, maistaa palan ja jättää loput taukohuoneen pöydälle. Ihan kokonaan en nameista kieltäytynyt. Ostin jätskituutin. Ässätuutin. En siis edes mitään säälittävän kokoista pingviinituuttia vaan ässätuutin. Ässätuutin. Siinä tuli namihimo tyydytettyä, sain proteiineja ja yhden aterian. Se nimittäin täyttää sen verran ettei hetkeen ollut nälkä. Oli meillä tänäänkin taukohuoneessa suklaata tarjolla. Mut mietin miltä se maistuis mun suussani ja totesin että en mä oikeastaan halua sitä syödä. Toi on tepsinyt muuten monet kerrat. Karkkihyllyllä mietin et jotain hyvää tekis mieli. Sit mietin miltä mikäkin maistuu, eikä sit enää teekään mieli. On käynyt jopa niin että oon karkkihyllyltä lähtenyt hakemaan jätskiä tai rahkaa. Jotenkin pidän niitä ravitsemuksellisesti parempina kuin karkkia ja / tai suklaata. Ja kenenkään ravitsemusterapeutin ei tarvitse kumota mun luuloani. Kiitos. Joo mut siis aiemmin menin karkkihyllylle ja katselin valikoimaa: Toi on hyvää, tota tekee mieli ja kaikki päätyi ostoskoriin. Nyt tosiaan mietin mitä mun OIKEESTI tekee mieli, vai tekeekö mieli ollenkaan. Kun kuitenkaan en syö karkkia joka päivä, niin haluan jotain sellaista, mikä tosiaan maistuu hyvältä, en halua tuhlata herkkuhetkeä siihen että en pidäkään karkin mausta. Onhan makutottumukset muuttuneet, jotkin lempisuklaat maistuu kumman teolliselle nykyään ja fazun sininen maistuu ihan vaan sokerilta. Kummallista. Salilla kävin myös tänään ja olo on nyt suihkun jälkeen, yöpaita päällä ja villasukat jalassa aika bueno. Isossa mukissa on options kaakaota. Suosittelen. Oon syönyt tänään aika vähän, huomasin sen salilta tullessani, mut listaan tähän kuitenkin tän päivän sapuskat. Aamulla lasi vettä, jossa liuotettuna kolme kuivattua luumua. Aamupalaksi puolikas purkki rahkaa, puolikas pilttipurkki (persikkabanaani) ja puolikas (iso) banaani. Lounaaksi salaattia, jossa oli jotakin salaatinlehteä, persikkakuutioita, sinihomejuustoa, kurkkua, tomaattia, kanakuutioita ja salaatinkastiketta. Se oli kolmasosa cittarin valmissalaatista. Puolikas lasi appelsiinituoremehua. Välipala kuten aamupala + kaksi karpalokeksiä (niitä täysjyväisiä) Kotona söin frost rice krispiesejä n. desin + desi maitoa Salin jälkeen exquisa vaniljarahkaa puolikas purkki (sellainen iso pyöreä) Iltapalaksi vielä 2 viipaletta polar-juustoa ja options kaakaota (4tl options, vettä 3dl, maitoa 1 dl) Nälkä ei oo ollu, paitsi just ennen aamupalaa.Johtunee siitä etten ehtinyt juoda siinä välissä ollenkaan.